LinkedIn on mukava kanava lukea ja jakaa ajatuksia. Aika usein tulee vastaan näitä hauskoja kuvia "I'm too busy to improve" -teemalla. Te jotka olette näitä jakaneet, oletteko saaneet tehtyä jotain asialle – joko omassa tai asiakkaanne organisaatiossa? Uskoisin tämän nimittäin olevan hiukan heikossa hapessa olevan työkulttuurimme Akilleen kantapää.

Olen nähnyt työelämää nyt kahden vuosikymmenen ajan, ja näistä vuosista viimeiset viisi päässyt vaikuttamaan strategiatyöhön ja ollut siihen liittyvissä keskusteluissa vahvasti mukana niin omassa organisaatiossa kuin asiakkaillanikin. Kuten aiemmista blogeistani olet saattanut laittaa merkille, itsetutkiskelu ja jatkuva kehittyminen on minussa sisäänrakennettuna. Omia havaintoja on tullut tehtyä paljon, ja nyt ajattelin avata yhtä niistä. Ajankäyttö.

Ensiksi tärkein: pitää tunnistaa, mitkä ovat toiminnan realiteetit. Ketkä ovat asiakkaitasi, millä porukalla töitä tehdään, ja kuinka paljon rahaa on toimintaan käytettävissä. Tämän jälkeen on jo paljon helpompi toimia. Seuraavaksi on hyvä miettiä, mitä haluaa tehdä? Mikä on tavoitteemme ja miten siihen päästään? SWOT-analyysi on aika hyvä työkalu, josta saadaan paljon vastauksia näihin kysymyksiin. Meillä asiakkaita autetaan lisäksi sisäisen raportoinnin kehittämisessä ja data-analytiikassa, jotka ovat mielestäni välttämättömiä työkaluja lisäämään oman toimintaympäristön ymmärrystä ja siten päätösten perustamista tosiasioihin. Nämä seikat ovat puolestaan onnistuneen mittaroinnin perusta.

Myönnettävä se on itsekin. Välillä itseltäkin realiteetit hukkuvat ja yritän tehdä enemmän kuin mihin on oikeasti kyvykkyyttä – itselläni ja työkavereillani. Pahimmillaan lopputuloksena kaiken "haalimisen" jälkeen voi olla kalenteri, joka on täynnä palavereita ja "oikeita töitä" joutuu tekemään työajan ulkopuolella. Tähän on pakko muuten ikään kuin muistutuksena itsellekin sanoa: vapaa-aika on vapaa-aikaa varten! Työt pitää pystyä pääsääntöisesti tekemään työaikana, tai sitten jossain on vikaa! Kaikille on selvää, että jos noin kuitenkin käy ja illat ja viikonloputkin menevät töiden parissa, tekemisen laatu kärsii ja käy ravihevosilmiö: painat laput silmillä, suunta hukkuu, etkä pahimmassa tapauksessa huomaa enää negatiivisia signaaleita asiakkailta tai kollegoiltasi, mihin pitäisi aina pystyä reagoimaan.

Olen hiukan pelästyneenä myös miettinyt, että usein olen saanut parhaat tuotokset aikaiseksi hurjan paineen alla juuri ennen isoa deadlinea ja vieläpä viikonlopputöinä. Ehdin tulkita sen jo niin, että tarvitsen tämmöisen paineen, jotta pääsen itseäni tyydyttävään lopputulokseen.

Eilen mietin valokuvausharrastustani. Minua ajaa usein eteenpäin erittäin vahva inspiraatio. Luulisin, että haluan näyttää ja tuoda ihmisille jotakin uutta valokuvillani. Tunnetta on vaikea kuvata sanoin, mutta usein hiipii vain fiilis, että kohta sais makean kuvan jostakin siinä ympäristössä, jossa olen. Silloin pitää napata kamera käteen ja usein tosiaan löydänkin jotakin hienoa, uuden kuvakulman tai sommitelman, mitä muut eivät ole onnistuneet vielä toteuttamaan. Ja näinhän se menee – tai pitäisi mennä. Töissäkin!

Erona on, että suomalaiseen työkulttuuriin on päässyt hivuttautumaan tuo "too busy to improve" -ajatus. Ollaan olevinaan niin kiireisiä, ettei ehdi pysähtyä suunnittelemaan, kehittämään ja innovoimaan. Useampi asiakkaistani on viimeisten kuukausien aikana todennut, että strategiatyötä on nyt lykättävä syksylle, koska parhaillaan on meneillään niin valtava määrä projekteja. Eikö kuulostakin vähän tuolta kuvalta yllä?

Valokuvatessa pyhitän tekemiselleni aikaa. Kiire ei ole mihinkään. Teen eväät, puhelin on äänettömällä, ajatukset täysin siinä mitä teen. Inspiraatio kumpuaa syvältä ja palo tehdä jotain uraauurtavaa on valtava. Töissä tahto ja inspiraatio tahtovat hautautua ikävien asioiden alle. Niitäkin jokaisessa työssä varmasti on, eikä siltä varmaan voi välttyä. Kuitenkin sen sijaan, että mietitään tehdäänkö asioita riittävän tehokkaasti, pitäisi ensin miettiä tehdäänkö ylipäätään oikeita asioita!

Nostan vielä lopuksi pari avainasiaa onnistuneen johtamisen työkaluina. Vesa Nissisen johtamisopeista johtotähtenä aikanaan jäi mieleeni "inspiroiva tapa motivoida". Jos pystyt motivoimaan kollegoitasi tai asiakkaitasi inspiroimalla ja nostamalla siten hänen tekemisen ja innostuneisuuden uusiin sfääreihin, olet todella onnistunut. Lisäksi pitää muistaa antaa työrauha, mahdollisuus kullekin onnistua tehtävässään. Niille, jotka ovat johtavissa rooleissa tämä tietysti tarkoittaa, että pitää ottaa työrauha; delegoida tehtäviään ja kieltäytyä turhista palavereista. Anna mahdollisuus itselle onnistua omassa tehtävässäsi.

Tämä kaikki vaatii itsekuria, selkeät tavoitteet, ja seurantaa. Sekä pysähtymistä aina silloin tällöin. Tämän kaiken sanottuani kuvaavaa muuten on, että tätäkin kirjoittelen kesämökiltämme ;)

#johtaminen #ajankäyttö #Työkulttuuri #motivaatio #inspiraatio #toobusytoimprove #itsetutkiskelu